Jo hymy tai tervehdys tuovat positiivista ilmapiiriä koululle

Liisa Nybacka on toiminut tämän syksyn Kaukovainiolla sekä Kontinkankaalla kuraattorina. Hänellä on yhdeksän vuoden kokemus kuraattorina muissa toimipaikoissa.

Nybacka kertoo, miten ammattikoulussa kiusaaminen on huomattavasti vähäisempää kuin peruskoulussa. Tähän kuraattori arveli syyksi olevan se, että ammattikoulussa on paljon samankaltaisia ihmisiä ja ihmiset ovat kasvaneempia. Nybackan mukaan yksinäisyys ja ulkopuolisuus ovat suurempia ilmiöitä.

Kun opiskelija näkee kiusaamista koulussa, voi hän pohtia, miten tilanteessa pitäisi toimia. Nybacka rohkaisee opiskelijoita puuttumaan kiusaamiseen ja menemään väliin. Jos nuori ei itse uskalla puuttua kiusaamistilanteeseen, kuraattori antaa ohjeeksi välittää tiedon jollekin aikuiselle. Kaikki ovat yhdessä luomassa OSAOn ilmapiiriä. Jo hymy tai tervehdys toiselle ihmiselle ovat mukana luomassa positiivista ympäristöä.

OSAOlla toimii opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluu kuraattorin ja psykologin lisäksi terveydenhoitaja, opintopäällikkö, opinto-ohjaaja sekä opiskelija- ja vanhempainedustus. Opiskelijahuoltoryhmä pyrkii yhdessä keksimään keinoja kiusaamisen ehkäisemiseen. Opettajat ovat tietenkin myös suuressa roolissa kiusaamiseen puuttumiseen, sillä he ovat eniten tekemisissä opiskelijoiden kanssa. Kiusaamista kokenut henkilö voi myös tehdä HUPS-ilmoituksen, joka on käytössä OSAOlla. HUPS-ilmoitus lähetetään opinto-ohjaajalle, jonka kanssa asia otetaan yhdessä käsittelyyn.

”Tää on vaan läppää”

Kiusaamista tapahtuu myös huomaamatta, ja silloin on vaikea tietää todellista kiusaamisen määrää. Opiskelijoille tehtyjen kiusaamiskyselyiden perusteella kuitenkin kiusaaminen on todella vähäistä OSAOlla. Koulun aikuisten on myös itse joskus vaikeaa hahmottaa, mikä opiskelijoiden mielestä on kiusaamista. Nuori kertoo usein ikävien kommenttien olevan vain vitsillä sanottuja. Tällöin on hyvä varmistaa kaikilta osapuolilta eihän vitsi satuttanut ketään. Toisen ihmisen rajat on tärkeää huomioida, jotta epäselviä tilanteita ei syntyisi, eivätkä vitsit menisi liian pitkälle.

Nybackan mukaan nuorten kynnys tulla kuraattorille vaihtelee. Jos nuori ei tiedä tukihenkilöstä muuta kuin nimen, on kynnys korkeampi. Opiskelijan tutustuessa kuraattoriin, kynnys madaltuu, ja tätä kautta nuori hakeutuu helpommin juttelemaan.

”Jos pohtii, menisikö kuraattorille, vastaus on aina joo”, Nybacka toteaa. ”Aina kannattaa testata”.

Jos kuraattoria ei tiedä kuin esimerkiksi nimeltä, voi kynnys juttusille menemiseen olla korkea. Nybacka kuitenkin kertoo, miten kynnys madaltuu, kun nuori tutustuu kuraattoriin.

Kuraattori huomauttaa, että kiusatun lisäksi kiusaajallekin on hyvä tarjota apua.

”Ihminen, joka voi itsensä kanssa hyvin, ei kiusaa muita.”

Kiusaajan taustalla voi olla stressiä, itsetunto-ongelmia tai muita elämän huolia ja murheita. Usein kiusaaja purkaa omaa pahaa oloa muihin ja tämän vuoksi olisi hyvä kysyä myös kiusaajan voinnista.

Kiusaamistilanteita voi purkaa joko vain opiskelijoiden kesken tai aikuisen avustuksella. Kiusaajalle ja kiusatulle on myös mahdollista toteuttaa sovittelua. Jos kiusaaminen ei lopu tai pahenee, voidaan yhteys ottaa johtajuuteen tai tarvittaessa poliisiin.

Milja Paananen, 8/2022

_{Hypi artikkeleiden välillä sivua (pages) vaihtamalla allaolevista kuvakkeista.}